Lomalomaloma!

Perjantaina lähti tuo host-äiti ja poika Suomessa käymään, joten minulla oli loman aika! Lomani siis on kestoltaan perjantai-tiistai. Mietin, että pitäisikö sitä lähteä viettelemään lomaansa jonnekin kauemmas - Berliini, Pariisi tai joku muu vastaava. Mutta sitten ajattelin, että jätän ne keväälle ja nautin lomapäivistä lepäillen ja voimia keräillen :D

Perjantaina shoppailin 9,5h ja mietin sen jälkeen, että mihin se päätökseni lepäilystä oli kadonnut? Kerrottaneen kuitenkin, että eksyin ja seikkailin etsin S-bahnaa tai U-linjaa, mutta kumpaakaan ei ihan heti löytynyt. Mutta sain joululahjoja hankittua..





Ja jopa paketoin niitä jo kovaa vauhtia :) Ellu-tonttu oli
kovin ahkeralla päällä, uskoen, että äiti veisi osan
paketeista kotiin tullessaan käymään viikon kuluttua <3

Lauantaina lähdin etsimään Disney-shoppia, mutta en löytänyt sitä. Olin täysin oikeassa osoitteessa, mutta se paikka osottautui joksikin hallintorakennukseksi. Väittäisin, että siellä hallinnoidaan Saksan, Sveitsin ja Itävallan Disney juttuja. Voisiko siellä olla jtn kääntämistä tähän iki-ihanaan saksan kieleenkin? Tiedä häntä.. Siellä oli myös ferrari kauppa, joka oli sekin kiinni :// Muuten varmaan omistaisin kauniin punaisen kovaa menevän ferrarin ;D

Sunnuntaina retkeilin Neuschwanstein-linnalle. Täällä on sellainen järjestö, joka järkkäilee retkiä ja matkoja meille Au Paireille :) Niin tuo oli tuollainen retkipäivä sitten tuolle kyseiselle "prinsessalinnalle". Taas on kerrottava, etten saanut sen kauneutta omalle kameralleni. Tällä kertaa jäin todella kauas sen ikuistamisesta, mutta katselkaa kuvia ja ajatelkaa se paikka kymmenen kertaa kauniimpana ;D

Ensimmäinen näkymä linnasta. Huomatkaa korjaustelineet :D

Tässä on joku toinen linna, joka sieltä näkyi.. En tiedä mikä se on, mutta
jostain syystä se näytti jopa kiehtovammalle, kuin tämä mitä piti tarkkailla :D

Tällipajuakin pääsin ihastelemaan.. :)

Ihanat värit..

Tämä keltainen puu oli aivan mahtavan näköinen :)

Linnallekin päästiin, vaikka matka oli pitkä :D

Tämä on se toinen linna taas :) Eli ei prinsessalinna, johon olin tutustumassa,
vaan joku ihan muu, josta en tiedä mitään muuta, kuin että se oli kaunis :p

Voitte ihmiset vain kuvitella, miltä tällainen maisema on oikeasti näyttänyt <3

Kyllä, minäkin pääsin kuvaan linnan kanssa :)

Sisälläkin kävimme, mutta siellä kuvaaminen oli kiellettyä. Sanotaan vaikka, että enemmän kiellettyä kuin esim. tippukiviluolassa Italiassa :D Joten olin kiltti ja en kuvannut :) Mutta kaunista siellä sisälläkin oli! Mm. sen yhden sängyn olisin voinut ottaa..

Ja olen pystynyt juoksemaan 5km lenkin! :o Sitä ei moni uskokaan.. Mutta itsekin uskoin tänään, kun juoksin sen jo toistamiseen.. Se on aika hullua!

Ja aloitan lukio-opinnot. Nettilukiossa. Hain, pääsin ja tänään lähetin postissa vahvistuskirjeen :) Joten pian ne vastaanottaa sen Suomessa, saan lisätietoa ja aloitan lukiokurssien suorittamisen! Aika hurjaa, kun kyseessä olen kuitenkin MINÄ!

Syksy se on vaan tänneki ottanut tullakseen..

Melkein tekisi mieleni kysyä, että eikö tätä pakkasta ja kylmyyttä pääse missään pakoon. Okei, jos tahtoisi pakoon kylmyyttä, niin olisi pitänyt valita paljon etelämpi paikka.. Mutta en tykkää yhtään tästä kylmyydestä, koska aamutuimaan mittari tosiaan jaksoi näyttää -0.3 astetta! Ja senkö pitäisi piristää heräämään aamuun? Päiväksi on luvattu sentäs vielä +13 :) Kylmyydestä riippumatta täällä on nyt ollut koko viikonlopun mahtava sää - aurinko paistaa, taivas on sininen ja ilma mitä raikkain.

Torstai iltana tuli host-äidin kaveri ja tämän tytär. He olivat täällä sunnuntai-iltapäivään saakka. Oikein mukavia ihmisiä, en osaa muuta kertoakaan :D Perjantaina nämä vieraat sekä host-äiti lähti shoppailemaan ja minä jäin lapsenvahdiksi kotiin. Meillä oli tuon pojan kanssa mahtava päivä - erilaisia leikkejä Puuha Petellä/Nalle Puheilla ja muumeilla, DVD:n katselua, makkaran ja perunamuusin syömistä sekä leikkipuisto treffit lähellä asuvan au pairin ja tämän hoidettavan kanssa :) Olemme tosiaan tämän pojan kanssa alkaneet harrastamaan leikkipuisto treffejä - viime viikolle niitä mahtui peräti kahdet! Mutta kun lapsi leikkii oma ikäisen suomea puhuvan lapsen kanssa, niin siinä tulee sellaista aitoa suomenkieltä.. :D Mutta perjantaina alkoi tulla fiilis:"Minulla ei enää olekaan vain kolme veljeä, vaan nyt minulla on neljä veljeä.." Siis tämä poika tuntuu aivan omalle veljelle :)

Taivas on sumuinen vuorien päällä, samaan aikaan taivas alkaa hiljalleen
aukeamaan, aurinko paistaa ja vesi loistaa :P

Nokikanoja, joita siellä ui PALJON!



Tässä vähän näkyy sitä, kuinka vuoret oli vielä sumussa, mutta kuinka
aurinko paisteli jo siellä missä me olimme :) melkein olisi tehnyt mieleni
uimaan! Mutta se olisi voinut olla aika jäätävää.. :/




Mutta kyllä ne lehdetkin on väriään jo käyneet vaihtamaan täällä :)


Mutta nyt minulla onkin kaikkea jännää edessäpäin taas pian.. Ensin ensi viikonloppuna menen käymään sellaisella "prinsessalinnalla" ja sitä seuraavana viikonloppuna tuleekin äiti ja pikkuveli käymään <3 En malta odottaa!

p.s. Elina tonttu on aloittanut joululahja ostokset ;p

Elämäni on juuri nyt kuin suoraan satukirjasta..

..enhän vain herää, jos nipistän itseäni?

Uskoisin, että aluksi minulla sekä perheellä oli vähän tällainen ajatus:" Nooo, katsotaan rauhassa, kun ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan.." Nyt kuitenkin itselläni on varmaa, että olen jäämässä ja olen sen ilmaissut selkeästi myös perheelle. Lapsi on hyväksynyt minut selkeästi ja sitä kauttahan vanhempienkin tavallaan on pakko - kun lapsi hyväksyy au pairin ja au pairi on ottanut jäädäkseen :D Aloitin perheessä yllättäen ja tuntui tänne tullessa, kuin olisi ollut ostamassa sikaa säkissä.. Kyseinen säkkisika kuitenkin osoittautui mahtavaksi ostokseksi ;)

Lapsi hyväksyi minut heti alkuunsa. Muistan, kuinka olin heti kättelyssä hyppimässä trampoliinilla ja katsomassa erilaisia DVD-elokuvia lapsi kainalossani. Siitä suhteemme on vain syventynyt - nyt voimme jo matkustaa junalla, rattaissa istuminen ei aiheuta huutoa kun sille on perusteet, vieraita koiria ei mennä enää silittelemään, tielle ei juosta eikä pyöräillä ja Elinan Ei on Ei. Tämä lapsi rakastaa kiipeilyä, hyppimistä ja ylipäänsä erilaisia haasteita - joutuu määrittämään missä menee raja. Liukumäkitelineessä kaikkialta mistä pääsee ylös, saa mennä ylös, mutta alas tullaan ainoastaan liukumalla. Kun haen lasta tarhasta, tämä juoksee ja halaa suuresti hymyillen ja sanoen:" Nyt mennään junalla ja istutaan rattaissa." Tälle lapselle voi selittää oikeastaan kaikki asiat, jos siihen vain on malttia. Miksi tiellä ei juosta, miksi liukumäkitelineestä ei saa hypätä alas, miksi junassa istutaan rattaissa ja miksi syödään pöydän ääressä. Olemme alkaneet harjoittelemaan jakamisen jaloa taitoa - "ole kiltti poika ja anna pojan lainata palloa." Vielä se on vaikeaa, mutta ajan kanssa ;)

Vanhempien kanssa tosiaan aloitimme suhteemme vahvemmin siltä kannalta, että huomisesta ei ole tietoa. Kumpikin katseli, että voiko tämä homma toimia vai miten tässä käy. Minusta tuntuu, että suhteeni näihin host-vanhempiin on vasta syntymässä jollain tavalla. Annetaan vastuuta, otetaan vastuuta. Olen vasta päässyt oppimaan, kuinka toimitaan missäkin tilanteessa - miten keittiö siivotaan, miten astianpesukone täytetään, miten pyykki pestään ja ripustetaan kuivumaan TÄSSÄ perheessä. Pikkuhiljaa kaikesta tästä alkaa tulla rutiini - pystyn tuumaamaan, että astianpesukone on täynnä ja laittamaan sen päälle. Ja kun se pysähtyy, niin tiedän jo minne laittaa kaikki astiat, joten voin tyhjentääkin sen.

Suomi isovanhemmat olivat käymässä ja lähtiessään sain kuulla, kuinka osaan leikkiä hienosti ja kuinka olen rakentanut uskomattoman suhteen tuohon perheen lapseen. En pysty kuvailemaan, miltä tuntuu kuulla tällaista ns. huonona aamuna, kun ei yhtään huvittaisi lähteä kielikurssillekaan. Se piristi kummasti aamua ja kielikurssillakin oli tämän jälkeen mukavaa.

Olen ollut vajaa kaksi kuukautta ja oppinut itsestäni valtavasti. Olen oppinut pitkäjänteisyyttä - lapsi on "minä itse" - vaiheessa, jolloin kaikki vie enemmän aikaa. Olen huomannut, että jos käytän aikaa, niin jopa minä voin oppia uutta kieltä - se ei olekaan mahdotonta. Olen oppinut huomioimaan pieniäkin asioita - kun lähdetään matkan päälle, niin täytyy olla mukana vaipat, ruokaa, vettä, purkkaa, leluja ja vaikka mitä! Tässä ne tärkeimmät oppimisen kohteeni :)

Tämä paikka on kotini, nämä ihmiset ovat minulle jo nyt tärkeitä ja olen onnellinen. Silti minulla on Suomessa oikea perheeni ja rakkaat ihmiset <3

En ymmärrä, miten aika menee näin nopeasti.. Voisi vähän jo hidastaa menoaan! :D Onneksi tätä satua on kuitenkin jäljellä vielä monta kuukautta.. ;)

Paluu arkeen :)

Toisinaan se on palattava siihen normaaliin arkeen. Italiassa oli ihanaa lomailla, mutta olihan se palattava Saksaan jälleen jatkamaan töitä yms. Viihdyn Saksassa ja siksi se ei ollut kamalaa joutua palaamaan lomaviikon jälkeen. En siis joutunut palaamaan ajatuksella:" Taas takaisin sinne..", vaan sain palata ajatuksella:" Koin ihanan loman Italiassa ja nyt on kiva palata kotiin" :) Oikeastaan on uskomatonta, kuinka paljon tämä paikka on alkanut tuntumaan kodille. Ehkä tähän vaikuttaa se, että olen asunut viikot opistolla ja käväissyt vain kotona viikonloppuna. Ja aina saanut kantaa koko omaisuuden mukanaan lähtiessään ovesta.. Niin täällä on tavarat - niitä ei tarvitse siirellä paikasta a paikkaan b koko aikaa. On kiinteä osoite, jota kutsua kodikseen ja jossa pitää kaikki tavaransa.

Lehtiä, suklaata, pipo ja purkkaa <3

Äitini onnistui ihanasti ajoittamaan tämän paketin saapumisen. Koska on aika hämmentävä tilanne lähteä lomailemaan Italiaan ja saapua sieltä kotiin Saksaan.. Ehkä en vain ole 100% vielä sisäistänyt tilannetta. Joka tapauksessa tämä paketti jotenkin kruunasi koko jutun - saavun Italiasta Saksaan ja saan paketin Suomesta rakkaimmiltani. Voisiko enää paremmin olla? Lehdet tuli koluttua heti läpi ja suklaatakin oli pakko syödä. Purkasta puhumattakaan.. :)

Hihii, melkeen ne on korvapuustin näkösii ;D

Täällä tosiaan on nyt ollut "mummo ja pappa" eli host-äidin vanhemmat kylässä ja mummo opetti minua tekemään korvapuusteja :) Ihan yhtä hienoon lopputulokseen en yltänyt, kuin tuo mummo monien kymmenien vuosien kokemuksellaan, mutta.. On niissä vähän korvapuustin näköä! Ja pääsen vielä toistamiseenkin treenailemaan ennenkö mummo ja pappa lähtevät takaisin Suomeen :) Nämä isovanhemmat ovat olleet ihania - tuoneet todella vahvasti omat isovanhemmat mieleen.. Paljon on samaa ja se on tuonut hyvän mielen. Koska kyllä se kummasti vaan on ikävä omiaan, kun on pari kuukautta ollut maailmalla.. <3

Ja kielikurssilla olen käynyt aktiivisesti. Ikinä en olisi uskonut, että voisin oikeasti tykätä lukea kieltä.. Olen varmasti kurssin huonoin, mutta teen myös varmasti eniten töitä kielen oppimisen eteen. Tahdon OIKEASTI oppia edes jotain ja se vaatii paljon :) Mutta toisaalta on ihanaa huomata, kuinka osaakin jo jotakin..

Ja lenkkeilystä puhumattakaan.. Pystyn juoksemaan 15min putkeen kuolematta! Se on aika suoritus..! :D

Rakastan Italiaa!

Venetsiasta selvittiin hengissä torstaina ja seikkailut jatkuivat jälleen perjantaina heti aamusta. Paljon oli vielä nähtävää, mutta säät eivät aivan kaikkea sallineet.. Keskiviikko ja torstai olivat aurinkoisia, helteisiä ja ihania. Perjantai oli sateinen, kylmä, tuulinen ja kamala. Lauantai päivä oli kylmä, mutta aurinkoinen ja lauantai-ilta oli kylmä ja tuulinen. Onneksi säät eivät kovia suomalaisia pysäytä, vaan korkeintaan kannustaa seikkailulle..

Perjantaina suuntasimme ensimmäisenä kohti raunioita, jotka sijaitsevat Triestessä. Jos muistan oikein (koska johan tuosta perjantaista on aikaa..), niin kyseiset rauniot ovat jotain Rooman aikaisia juttuja..

Sateesta huolimatta tämä turisti on taas ollut valmiina
pällistelemään kameralle! :)

Rakastuin jostain syystä näihin raunioihin. En todellakaan tiedä, mikä niistä tekee niin upean näköiset.. Olisin tahtonut mennä tuonne kävelemään, mutta se oli kiellettyä (mutta täällä tuntui kaikki olevan enemmän tai vähemmän kiellettyä, niin älkäämme ihmetelkö tätä!) :D Raunioiden jälkeen kiipesimme ylemmäs katselemaan maisemia.



Kreikkalais-ortodoksinen kirkko, joka on UPEA..



Ja sitä pääsi katsomaan sisältäkin. Itsestäni ei kuitenkaan
ollut soveliasta kuvata sisällä, jossa ihmiset rukoilee.. Siksi
kuvat ainoastaan ulkoa :)

Perjantaina oli vaikeaa päästä kulkemaan keskustassa tai ainakin tramit sekä bussit myöhästelivät, koska siellä oli OPISKELIJA-lakko. Onko Suomessa moisia? Joka tapauksessa, joukko italialaisia opiskelijoita oli kerääntynyt kadulle protestoimaan sitä, että opiskeluun menevistä rahoista leikataan. Hyvä syy sekoittaa Triesten liikenne! :) Aikamme odottelimme, kunnes saimme tramin ja pääsimme aloittamaan matkan "ylöspäin" eli vuoristoon. Se nousi valtavan korkealle..

Tästä voi ehkä hieman nähdä, että kuinka korkealle
minut oikein on viety.. :)

Kävimme tippukiviluolassa. Matkasta kumpaankaan suuntaan en meinaa puhua, koska varsinkin takaisin tulomatka oli jotain sanoin kuvaamattoman kamalaa. Tippukiviluolaan käveltiin 500 porrasta maan alle ja toinen mokoma takaisin maan pinnalle. Se oli uskomaton paikka! Ja siellä asusti lepakoita.. Tosin yhtään emme nähneet. Ja lepakon olisi voinut myös adoptoida, mutta ajattelin, ettei host-perheeni välttämättä innostuisi ajatuksesta, että olen tuonut lepakon tuliaisena Italiasta..

Ja siellähän ei saanut kuvata.. Onneksi minulla on ihana
serkku <3 

Pizzaaaaa, namnam :p

Lauantaina teimme pienen Trieste-kierroksen vielä. Kävelimme, kiertelimme ja kaartelimme.

Joku ISO silta, joka on kaunis ja pimeä :D

Valtavan jyrkkä ja pitkä ylämäki, jota tällainen tasaiseen
maahan tottunut suomalainen laitettiin taivaltamaan..

Sunnuntaina, eli tänään Trisestessä on suuri venetapahtuma, joten veneitä ja elämää oli satamassa jo lauantaina, kun siellä seikkailimme. Tässä muutamia kuvia sieltä:

Oli meitä suomalaisiakin joku lipulla muistanut.. :)

Osa laivoista tosiaan vasta lipui kohti satamaa, koska "pääpäivä" on
tämä sunnuntai. Mutta niitä vasta tulevia siellä kaukaisuudessa näkyi..

Mutta kaikki eivät ottaneet tapahtumaan osaa aivan yhtä
massiivisilla veneillä.. Mutta vene kuin vene ;)

Löysin ystävän :)

Juutalainen kirkkokin tuli nähtyä. Mutta sen edustalla oli useita ja juutalaisia ja poliiseja. En tahtonut rikkoa mitään lakia tässä kielletyssä maassa, joten sovinnolla jätin menemättä kirkon ovelle kurkkimaan.. Näin sen ulkopuolelta ja ei se vetänyt siitä vertoja ortodoksikirkolle ainakaan. Sisältä se olisi voinut olla kokemus.


Ja sitten serkkuni ja tätini värjäsivät hiukseni lauantai-iltana. Sanotaanko, että se oli mielenkiintoinen kokemus - aina keittiön lavuaarin yllä huuhtelusta, onnistuneeseen lopputulokseen ;) Ja illalla näin muutamaa serkkuni teatterikaveria. Kyllä huomasi, että se porukka oli harrastanut itsensä ilmaisua.. Se oli italialaista volyymia ja käsien heilumista huipussaan!


Reissu oli kokonaisuudessaan jotain aivan upeaa, mahtavaa ja mieletöntä. Hauskuutta ei puuttunut ja siitä piti kyllä rakkaat sukulaiset huolen kaikki päivät. En vaihtaisi päivääkään pois. Suuri kiitos serkuille, tädilleni ja tämän miehelle tästä kokemuksesta! <3

Blondi kiittää ja kumartaa :)

Saluti dall'Italia!

Jouduin evakoitumaan Saksan kodistani, koska talo tuli täyteen host-äidin sukulaisia. Mietin jonkin aikaa, että mitä kummaa tahtoisin tehdä vapaan viikon. Lopulta mielessä oli vaihtoehto Suomeen tai Italiaan lähdöstä. Aika nopeasti hylkäsin Suomi vaihtoehdon ja päätin suunnata Italiaan.


Tiistaina kävin ensimmäisellä kielikurssi-tunnilla ja opin kertomaan mm. kuka olen! "Ich bin Elina und Ich komme aus Finnland" :D Oli yllättävän hauskaa päästä opiskelemaan täysin vierasta kieltä. Uskoisin, että osaan pian enemmän saksaa, kuin englantia.. Se tosin ei ole vielä paljoa, mutta kuitenkin! Kielikurssin jälkeen pääsin aloittamaan matkan kohti Italiaa. Istuin koneessa ihanan miehen vieressä, jonka kanssa puhuimme italiaa, saksaa ja englantia. Se mies selitti vuorista ja ties mistä.. Mutta se oli mahtavaa :) Saavuin Italiaan tunnin myòhässä ja erittäin väsyneenä, joten silloin en kokenut mitään turistimaisen hienoa.. Mutta tapasin sukulaiseni <3


Keskiviikkona pääsin tutustumaan Triesten nähtävyyksiin. Kuvatekstiin on mahdotonta saada ä ja ö -kirjaimia. 

Olettekos moiseen pankkiin tòrmànneet?

Turisti meren ààrellà :)

Miramaren-linnan portti

Miramaren linna, joka oli aivan mahtava. Se sijaitsee aivan rannassa ja sen
ympàròi mahtavat puistot yms. 

Siis eihàn siellà linnalla kaikki kiellettyà ollut.. Kàvellà ja kuvata kun ainakin
sai! Mutta melkeempà kaikki muu olikin kiellettyà.. :(

Tàssà Triesten jokea(?) ja kaide, jossa on
rakkaudenlukkoja kiinnitettynà.

Eihàn nàmà kadut kapeita tokikaan ole.. :)

Kävimme keskiviikkona myòs Slovenian puolella. Sòimme, shoppailimme ja keilasimme. Oikeastaan en ostanut mitään ja keilailukaan ei sujunut.. Tulin kuitenkin toiseksi :P

Lòysin Sloveniasta myòs mukavan auton :)

Torstaina suuntasin serkkujeni kanssa Venetsiaan. Olin kuullut siitä paikasta paljon ja aivan mahtavia asioita, joita  odotin innolla. Mutta en osannut kuvitella mitään niin upeaa, kuin mitä se todellisuudessa oli..

Jotain aivan ihanaa.. 

Horoskooppi kello :)

En sortunut ostamaan naamaria, vaikka
mieli melkein teki :D

Kapteeni ilmoittautuu! ;)

Tàmàhàn kàvisi melkein postikortistakin ;o

Sisko, olet aina mielessàni <3

"Pitààkò minun ihan tosissaan làhteà tààltà?
Antakaa minun edes hetki vielà mietiskellà" :D 

Voin kertoa, etten pysty mitenkään välittämään sitä henkeä, joka vallitsi Venetsiassa. Todellisuudessa se oli jotakin uskomatonta ja sitä en pysty välittämään näillä kuvilla. 




p.s. Loput Italian seikkailut kirjoittelen teille vasta sunnuntaina :)